Masentaako marraskuu tänä vuonna?

Yleisesti ottaen vihaan marraskuuta. Saan vahvoja kaamosoireita pimeydestä. Sisäinen kelloni ei meinaa millään toimia, kun aamulla ei ole valoisaa ollenkaan, eikä hämärän tullessa voikaan mennä vielä nukkumaan. Koko ajan väsyttää, koko ajan tekee mieli syödä, eikä liikunta huvita ollenkaan.

Tänä vuonna olen toiveikas marraskuun suhteen. Jos on leutoa, voin hyvin lenkkeillä iltaisin. Olen syönyt vähemmän makeaa muutenkin, joten ehkä mieliteot eivät tulekaan niin vahvoina. Ja ainakin toistaiseksi töitä on ollut niin paljon, etten ole juurikaan ehtinyt vaipua marraskoomaan.

Reseptini marraskuusta hengissä selviämiseen on siis lenkkeilyä, työntekoa ja vapaa-ajan pyhittämistä oikeasti kivoille asioille. Reilun kuukauden päästä tiedän, toimiko se.

Ja onhan marraskuussa hyviäkin hetkiä. Eilen oli ihanan kaunis ilma, haravoin hirveällä tarmolla jäistä lehtimattoa tammen alta ja kärräsin lehtiä kompostiin. Mies kävi pyörähtämässä pihalla kameran kanssa sillä välin. Onneksi kävi, sillä tällaisia päiviä ei välttämättä tule kovin usein...