Kevättä kohti.

Helmikuu sujahtaa joka vuosi yhtä nopeasti ohi. Pitkän ja synkän tammikuun jälkeen tuntuu, että helmikuussa päivät pitenevät silmissä, ja räystään reunalta putoavat ensimmäiset vesitipat saavat ihmisen suorastaan euforiselle tuulelle. Kevät tulee! Ja näinpä tänäkin vuonna koittaa hetki, jolloin huomaan tämän neliviikkoisen kuukauden vetelevän viimeisiään, vaikka se taas vasta alkoi. Maaliskuu on jo rehdisti kevättalvinen kuukausi, ja sen kyllä huomaa luonnossakin.

Leikkasin pari päivää sitten omenapuista ylipitkiä versoja maljakkoon. Nyt ne alkavat pikkuhiljaa puskea hiirenkorvia. Meidän pihan omenapuut ovat vielä sen verran pieniä, ettei niistä ihan hirveästi riitä leikeltäväksi. Laiminlöin kuitenkin ensimmäiset pari vuotta yhden niistä hoitoleikkausia sen verran pahasti, että nyt puu on aivan kuin puberteettiin ehtinyt nuorukainen - pitkiä raajoja ja epävarmaa olemusta pullollaan. 

Kevät saa ihmisen tekemään heräteostoja. Ystävänpäivän tarjouksena bongasin käsittämättömän edulliset lennot Kööpenhaminaan koko perheelle. Kävimme Köpiksessä lokakuussa 2015, joten kaupunki on jo tuttu. Nyt lähdemme huhtikuussa katsomaan, miltä kaupungin kevät näyttää. Vähän kyllä kirvelee jättää piha ja istutukset tuohon aikaan vuodesta, mutta onhan siinä onneksi pääsiäinen juuri ennen, jolloin pääsen puuhaamaan pihatöitä (mikäli sää on keväinen). Ja ainahan voi olla, että Suomessa sataa lunta vielä pääsiäisenä...

Siemenet tilaukseen!

Olin mielestäni tänä vuona erittäin maltillinen, kun jätin siementilauksen helmikuulle. Tänään en kestänyt enempää viilipyttyilyä, vaan klikkasin itseni verkkokauppojen ihmeelliseen maailmaan. Olen tässä neljän puutarhurivuoden aikana tilannut useammastakin nettikaupasta siemeniä, enkä koskaan ole pettynyt. Toissavuonna tilasin oikein jättitilauksen ruotsalaiselta Impectalta - siitä riittikin kahdeksi vuodeksi viljeltävää. Tänä vuonna mietin jo etukäteen tarpeeni ja päätin ostaa vain kaksi tai kolme heräteostosta siihen päälle - tein nimittäin siemenpussi-inventaarion kuistilla nököttävälle siemenlaatikolle ja totesin, että vähintään nelisenkymmentä pussukkaa sieltä löytyy ihan ilman uusia lisäyksiäkin...

Tästä se joka vuosi lähtee!

Tänä vuonna tilasin Hyötykasviyhdistykseltä tomaattia, kesäkurpitsaa, hernettä, salkopapua ja kelloköynnöstä. Tomaatit ovat lähinnä sydäntäni ja niitä olenkin viljellyt melkoisella pieteetillä tuossa talon eteläseinustalla joka vuosi. Ruukuissa ovat kasvaneet eri vuosina Tiny Tim, Red Profusion, Cuor di Bue, Moneymaker, Gardener's Delight, Ciliegia ja Sungold. Tässä pienet esittelyt parhaista kirsikkatomaateista:

• Sungold. Ei sitä suotta kehuta, se on aivan ylivertaisen ihanan täyteläisen ja makean makuinen jopa vielä vähän  raakana. En ole montaa tomaattia sisälle asti kantanut, kun olen napsinut kypsyvät tomaatit suoraan pensaasta kasveja hoitaessani... 
• Ciliegia. Täyteläinen maku, hauska pisaran muoto. Jos jostain syystä taimet sekoittuvat (voiko sellaista tapahtua jollekin tumpelolle, kröhm), tämän tomaatin tunnistaa kyllä sitten satovaiheessa. Isäni sanoi tästä italialaisesta tomaatista, että "kyllä kulinaristimaan tomaatin tunnistaa". 
• Gardener's Delight. Erittäin hyvä perustomaatti. Voi kasvaa kohtalaisen suureksikin, ja maku on tasaisen varman maukas. Tämä on ollut mukavan tuottelias tomaatti, tosin kylminä kesinä sato on jäänyt vähäiseksi ja osa tomaateista on jäänyt aivan vihreiksi raakileiksi. 

Ciliegia.

Pitkän ajan ennuste on luvannut keväästä vähän tavanomaista leudompaa, joten toivottavasti voin aloittaa taimiviljelyn länteen suuntaavalla kuistillamme jo helmi-maaliskuun taitteessa. Kelloköynnös ja tomaatit starttaavat aina viljelykauden, ja viime vuotta lukuunottamatta olen aina tuikannut siemenet multiin hiihtolomaviikolla. Kyllä tässä vielä melkoinen viherpeukalokuume nousee, kunhan päivät pitenevät ja kevät lähestyy!