Pehmeä lasku.

Miehellä on huomenna taas työpäivä. Me vielä lasten kanssa viikko nautiskellaan kiireettömistä päivistä. Tammikuun alussa alkaa lasten päiväkotiarki, ja itse rykäisen käyntiin kevään tuntisuunnitelmat ja yritän siinä sivussa saada graduani taas jokusen kymmenen sivua eteenpäin.

Joulu sujui oikein mukavasti. Oli ihanaa saada tuoda kuusi sisälle ja laittaa jäälyhtyjä portinpieleen. Joulusauna - puhdas ja tuore - oli tänä vuonna huikaiseva!

Lopetan tämän kirjoitukseni havupuihin. Toinen löytyy olohuoneesta, toinen pihalta.

Juhlasesonki.

Esikoisen kaverisynttäreistä selvitty eilen, huomenna tulevat sukulaiset. Tänään piti imuroida sipsinmurut keittiön lattialta ja järjestellä kaikki tilat viimeisen päälle huomista tupatarkastusta varten (uusitun saunan ensinäyttö sukulaisille), mutta päivä onkin kulunut yökkärit päällä kahta yliväsynyttä ja -sokerista lomanaloittajaa paimentaen. Suklaakakkua aamupalaksi - huono ajatus alle kouluikäisen hermostoa ajatellen. Vaikka kuinka olisi loman eka päivä.

Tein pari jäälyhtyä pihaan ja ripustelin syreenin oksille kynttilälyhtyjä. Sisällä on koristeltu joulukuusi, josta puuttuvat vielä valot. Päätimme tänä vuonna tuoda kuusen sisään jo 20. päivän synttärijuhlille, kun se kuitenkin lentää pihalle heti tapaninpäivän jälkeen. Ostin paikallisesta kukkakaupasta upean, monilatvaisen joulutähden, ja joulupöytään pitää vielä saada kimppu punaisia tulppaaneja. Kaikki alkaa olla kunnossa siltä osin, joten sunnuntaina voikin alkaa ahertaa jouluruokien parissa...

Toivottavasti muillakin on mukava ja rauhallinen joulu. Mielestäni jouluna otetaan rennosti omalla porukalla ja uutena vuotena taas juhlitaan isosti yhdessä. Mieheni on tismalleen vastakkaista mieltä, joten toistaiseksi olemme olleet oman perheen kesken molempina juhlina. Jospa tänä vuonna saisin edes jonkinlaiset pirskeet aikaiseksi kuun viimeiselle päivälle!

Terveisiä talvesta 2

Olipas kivaa tehdä tänään lumitöitä, kun lumi oli vielä suhteellisen kevyttä ja ilma pari astetta pakkasella. Tuli siisti piha ja lapsille hyvä pulkkamäki. Ja näinpä olikin aika hölmö olo, kun äsken talo tärähti ja olin kuulevinani junan ohittavan tuosta ihan vierestä. Keravalla äänen lähteenä olisikin ollut ohitse ajava öljyjuna, nyt kyseessä oli kuitenkin omakotitaloasujalle hiukan yleisempi tilanne eli lumimassan putoaminen katolta. 30 senttiä tavaraa tuli katon mitalta juuri siihen tarkasti kolatulle pihalle. Onneksi mies hyppäsi ulkohousuihin ja painui hommiin ennen kuin ehdin edes harmistua. Minut komennettiin sisälle, ei kuulemma kuulu asiaan päivitellä kovaan ääneen moista ihmettä. Ilmaan jää leijumaan vain yksi kysymys - mitä ihmettä sillä upouudella lumiesteellä tekee, jos lumi joka tapauksessa putoaa sen yli juuri siihen, missä lapsetkin välillä leikkivät?

Terveisiä talvesta!

Pihamme maanantai-iltapäivän sinisellä hetkellä. Pienet kiiltomadot syreenissä ovat kynttilöitä. Tammen takaa loistaa pihan eteläpuolitse kulkevan kävelytien lyhtymäinen valo.

Saunoimme tänään ensimmäistä kertaa oman kodin uudessa saunassa. Ohjeen mukaan kiuas piti "ensilämmittää" ennen varsinaista käyttöönottoa, jotta kiukaan pintaan maalattu maali palaisi kiinni. Samaan syssyyn myös saunavaha sai tarttua laiteisiin kunnolla. Ja kyllä se maali paloikin! Kiukaan käyttöohjeissa varoitettiin runsaasta savusta, ja mahtoivat ohikulkijat ihmetellä, kun meiltä tuprusi piipusta ja kaikista kellarikerroksen ikkunoista tummaa savua... Puolentoista tunnin kiukaanlämmittelyn ja saunan perusteellisen tuuletuksen jälkeen rohkenimme käydä ensilöylyissä. 

Yhden käyttökerran perusteella saunamme tarjoaa lempeät mutta perusteelliset löylyt, eikä kosteutta ainakaan puutu. Olin jo kesän ja syksyn aikana tottunut vanhempieni pihasaunaan, jonka vanha kiuas iskee löylyt vasten naamaa äkillisenä aaltona, ja jossa sääret kuivuvat hetkessä, kun makoilee lauteilla jalat ylhäällä. Nyt tuntui oudolta, että kosteus iholla vaan lisääntyi saunoessa, eikä kertaakaan tarvinnut kumartua pois löylyn alta, vaan lämpö hiipi nautinnollisen salakavalasti iholle. Lapsetkin kiittelivät. Ja on se vaan ihana katsella kiukaan lasiluukun läpi tulen leikkiä puun pinnassa...

Saunaan!

Perjantaina oli erityisen ihanaa tulla töistä, kun sekä sähkäri että remonttimies kuittasivat työnsä tehdyksi. Sauna oli perjantaina luovutusvalmis, tosin Harvialta odotellaan edelleen vääränkokoiselle selkänojalle korvaavaa kappaletta. Sudin viikonlopun aikana lauteisiin Tikkurilan sävytettyä saunavahaa, ja huomenna ladotaan kiuaskivet. Testilämmityksen jälkeen saunotaan! Pitää muistaa aamulla kantaa puita sisälle liiteristä.

Pyykkikonekin on jo kaksi koneellista urakoinut, ja sama jatkuu läpi ensi viikon. Pingotin pienen pyykkinarun pukuhuoneen katonrajaan - ainakin normipyykit mahtuvat sinne. Mikä autuus: puhtaan pyykin tuoksu!

Tervetuloa uusitulle saunaosastollemme!

 Pukuhuoneeseen mahtuu pukeutumispenkki ja pyykinpesuun tarvittava välineistö. 

Suihkukin on oikein hyvä.

Lauteet on juuri käsitelty Tikkurilan saunavahalla, sävy 3444.

Lunta.

Ulkona sataa hiljalleen lunta. Tuulen mukanaan tuomista lumihiutaleista ei vielä saa kaaosta aikaiseksi, mutta jos yöllä pyry kiihtyy, huomisaamun päiväkotimatkaan lasten kanssa saa varata vähän enemmän aikaa kuin yleensä.

Juuri nyt tuntuu, että taivaalta saisi sataa ihan mitä vain - me saimme eilen luvan käyttää uutta suihkua! Puolessa vuodessa ehtii jo unohtaa, että suihkussa käynti voi olla noin helppoa: tohvelit jalkaan, pyyhe kainaloon ja alakertaan. Ei Ikea-kassillista tykötarpeita, ei talvivaatteita, ei kävelymatkaa eikä etukäteissuunnittelua! Vielä kun saamme pyykkikoneen asennettua, kestän odotella saunan viimeistelyä vaikka jouluun saakka. (Toivottavasti ei kuitenkaan mene ihan niin kauan, kun aika valmista sielläkin jo näyttää olevan.)

Valoa kaamokseen

Saunassamme on valo. Pukuhuoneessamme on valo. Suihkuhuoneessamme on valaisin, joka toimisi, ellei joku olisi vahingossa vaurioittanut kattopaneeleiden alla kulkevaa sähköjohtoa. Nyt arvomme sähkömiehen kanssa, onko helpompi avata katto ja etsiä vaurio vai vetää pari reunimmaista kattopaneelia irti ja asentaa uusi johto. Jälkimmäinen vaihtoehto ei ehkä turhauttaisi niin paljon...

Saunassamme on myös lauteet muuten asennettuna, mutta laudepaketin mukana tullut selkänoja oli liian lyhyt saunaamme. Uusi on tulossa, toivottavasti pian.

Parista pienestä harmista huolimatta sauna näyttää koko ajan vaan valmiimmalta. Nyt puuttuu enää ensimmäisen sisäänkäynnin ovi ja -karmit, puolet listoista, kiukaan hormi ja asennus sekä viimeisenä saunan ikkunan vaihto, jonka voi kuulemma tehdä myöhemminkin, vaikka sauna olisi jo käytössä. Kuulostaa suhteellisen pieneltä työmäärältä, mutta maallikon on paha arvioida, se on jo huomattu.

Pyykkikoneelle on paikka ja liitännät!

Philips MyBathroom -valaisin pukuhuoneessa.

Toinen samanlainen toisen oven vieressä.

Suihkuhuoneen valaisin, joka ei vielä toimi.

Suihku, josta tulee jo vettä!

Saunassa näyttää tältä. Selkänojat vielä kiinnittämättä.

Kiuas on paikallaan mutta asentamatta.

Kiirettä pitää.

Olen töissä aamut, päivät ja illat. Onneksi työmiehetkin tuntuvat olevan, ja kellarisaunamme remontti etenee kovaa vauhtia. On ihanaa käydä illalla kurkkaamassa, kuinka taas moni asia on edistynyt päivän mittaan!

Tänään löylyhuoneeseen on alettu koota lauteita. Savunharmaa lasiovikin on jo paikoillaan. Vielä on ikkunan vaihto ja kiukaan asennus jäljellä. Myös kaikki putkarin ja sähkärin hommat odottavat tekijäänsä. Jospa valmista tulisi vielä marraskuun puolella...

Kiuaskulman taustalaatoitus valmiina.

Itse olin laskeskellut, että valmista tulee lokakuun puoliväliin mennessä. Eihän se tietenkään niin mennyt, sillä vasta silloin lattiavalu alkoi olla kuiva - sateinen kesä toi varmaan kuukauden extraa kuivumisaikaan. Viimeinen kuukausi onkin ollut aika tikkuista, kun alkaa jo muualla suihkussa käyminen kyllästyttää. Kyllä tulee olemaan ihanaa, kun viimein pääsee omaan suihkuun ja saunaan! Puhumattakaan pyykinpesusta - nelihenkisen, harrastavan perheen pyykinpesu toisen kotona sijaitsevalla pesukoneella ja kuivatustiloilla on hankalaa, epädiplomaattista ja uuvuttavaa. Pyykkikoneen lainaajalle tosin täytyy nostaa hattua, sillä aina ole saanut viedä ikeakassillisia toisensa jälkeen koneeseen, ja satunnaisesti pyykitkin on joku ystävällinen ihminen laittanut narulle, jos en ole itse muistanut lähteä yön selkään niitä ripustamaan. No, kohta tuokin on historiaa. Parin vuoden päästä tälle voi ehkä jo nauraa, nyt lähinnä hymähdellään.

Suihkuhuoneen laatat.

Tällaista tulee. Nyt on jo saumausta vaille valmista.

Marraskuu.

25.10. tuli kuura.

26.10. tuli lumi. Siitä en ottanut kuvaa, koska masennuin ensimmäisen hiutaleen nähdessäni. Kiitos ja hyvästi, syksyn ainoa aurinkoinen pakkaspäivä!

Tänään lämpötila nousi sen verran plussan puolelle, että katujen jääkerros on on sulaa sohjoa, ja tienvarretkin ovat taas marraskuisen ruskeat eivätkä pehmeän valkoiset.

Kaamoksen keskelle iloa toi kosteusmittaajan lupa alkaa viimeistellä saunan lattiaa. Ennen juhannusta valettu betoni kuivui siis lokakuun loppuun mennessä. Melkoista hidastelua, sanon minä. Tällä viikolla saunassa onkin seinien laatoittamisen lisäksi tasoitettu lattiaa. Jospa ensi viikolla siihen saataisiin jo laatat, ja sitten uusi, uljas laudesettimme pääsisi löylyhuoneeseen...

Laatoitus alkaa olla jo mallillaan seinissä.

Jotta totuus ei unohtuisi. Tällaisen seikkailuradan läpi tiloihin mennään juuri nyt.

Onneksi keskikerroksessa asiat ovat mallillaan. Mitään mittavaa ei ole kesken eikä puutu. Ainoastaan keittiön työtason ja hellan välinen kolo kaipaa täytettä, mutta sekin on enemmän kosmeettinen haitta kuin käyttöä häiritsevä tekijä. Ja olohuoneessa on jo ihan viihtyisää!

Olkkari eteisestä katsottuna.

Täällä on ihan kiva lukea kirjaa ja juoda iltateetä.

Poika saunoo...

...vielä tämän vuoden puolella, siltä se nyt näyttää! Lauteista tulee sen verran tilavat, että sinne mahtuu pojan lisäksi sen sisko ja vanhemmatkin aivan mainiosti. Tänään saatiin laudepaketti pihaan, ja tietysti parin minuutin päästä alkoi varsinainen monsuunisade. Onneksi oli lava alla ja pressu päällä.

Saunassa on jo paneelit seinissä ja katossa, ja laatoitustakin on aloitettu suihkuhuoneen puolella. Huomenna hommat jatkuu. Pukuhuoneeseen tulee tasoitetulle betoniseinälle maali päälle, sinne ei kaivata panelointia tilaa pienentämään. Kukaan ei siellä kuitenkaan mittavasti seiniin nojaile, eikä pannuhuoneen vastainen sisäseinä koskaan ole kovin kylmä.

Tässä virtuaalikierros kellarikylpyläämme:

Näkymä pukuhuoneen ovelta suihkuhuoneen läpi löylyyn.

Tähän tulee pyykkikone, seinille Luja-maalin sävy 'Kaiku'.

Suihkulle on tilaa noin 90x95cm. Pesuaineet saavat syvennyksen.

Saunan panelointia. Käsiteltäneen tummalla saunasuojalla.

Oikeaan kulmaan tulee kiuas ja rouheat laatat taustalle.

Laattaa pukkaa

Sain syysloman kunniaksi mojovan nuhan ja rakennusmiehiä tuvan täydeltä. Mikä yhdistelmä! Tykyttävät poskiontelot tuntuvat nyt paljon siedettävämmiltä, kun voin lääkitä itseäni teellä keittiön uusia välitilalaattoja katsellen. Keittiö tuntuu heti suorastaan modernilta, kun tiskihanan takana onkin lastulevyn sijaan ihan uusi laatoitus. Huomenna kokonaisuus viimeistellään saumauslaastilla ja silikonitiivisteillä ja voilá!

Salamavalo hämää - laatta ei oikeasti ole kovin kiiltävä.

 

Kävimme myös tänään valitsemassa laatat saunaan ja pesuhuoneeseen:

Tätä lattialle, tai ainakin jotain ihan tämänkaltaista.

Tätä neljän neliön verran kiuasseinälle.

Ja http://ajantajuntappoa.blogspot.fi/ löysin kuvan seinälaatoistamme, oikeassa reunassa.

Tuli varsin harmaata, mutta tällaista se on, kun pitää tehdä kompromisseja. Puoliso olisi halunnut mustat lattialaatat, itse pidin eniten valon mukaan elävistä vaaleanharmaista, ja lopulta päädyimme tuon ylläkuvatun kaltaiseen laattaan. Onneksi asia ei kummallekaan ollut aivan ehdottoman tärkeä, sillä päätös piti tehdä tunnissa ja shoppailua inhoava puolisoni kieltäytyi ehdottomasti kiertelemästä useammassa kaupassa. Sujuuhan se näinkin - pääasia on, että joskus tulee valmista!

Muistelee menneitä.

Syksy on jo kolmas vuodenaika, jota saamme seurata tällä pihalla. Tässä sen kunniaksi hieman kuvia pihan ulkoasusta kuluneen puolen vuoden aikana.

25.4. Märässä pihassa mylläsi kaivinkone puunkaatajien apuna.

8.6. Tammessa ei vielä ollut kunnon lehtiä, joten lähellä kasvaville kukille riitti valoa.

8.9. Koivut jo kellastuvat, tammi sinnittelee.

Olen ottanut syksyn aikana pari kuvaa lähes tismalleen samasta kohdasta tontin takarajalta.

Ja lopuksi tätä päivää. Puutarhanlaitto on jo kovassa vauhdissa. 

Nurmialueen reunaan toivotaan oikein tuuheaa keltaoksakanukkaa.

Ensi kesän pelialusta kasvaa vähitellen.

Tontin itärajaa reunustavat pihlajat.

Puunkaadossa rikotun kiviaidan kohdalle tulee pensasruusuja.

Nurmikko itää.

On se sievää, kun multa alkaa vihertää! Teeskentelen olevani tietämätön siitä, että siemenseoksessa oli 10 % raiheinää, jonka tarkoituskin on rauhoitella malttamatonta nurmikonkylväjää puskemalla vihreää pintaan mahdollisimman nopeasti, ja iloitsen onnistumisesta.

Tänään istuttelin viimeisiä kukkasipuleita pihalle. Vielä olisi parikymmentä narsissia ja saman verran tulppaaneita, jos vaan keksisin, minne perustaa uusi penkki. Tällä pihalla oli hyvin vähän kukkapenkkejä muuttaessamme, ilmeisesti edellinen omistaja ei ollut ikänsä vuoksi enää jokuseen vuoteen halunnut kitkeä ja lannoittaa.

Täytyy toivoa, että viikonloppuna saisimme nauttia siitä silloin tällöin taivasta koristavasta valoilmiöstä, joka keventää askeleen, piristää mielen ja saa vaahteranlehdet loistamaan entistä kauniimpina. Muistelen, että sille oli joku nimikin, en vaan enää saa päähäni kolmen viikon sateen jälkeen, mikä se oli...

On se helppoa, kun sen osaa.

Sähkömies palautti uskoni maailmankaikkeuteen. Meillä on nyt liiketunnistimella varustettu valaisin yläkerran aulassa, joten lasten ei tarvitse öisillä vessareissuillaan herättää meitä napsauttamaan korkeasta valokatkaisimesta kirkkautta käytävään. Kunhan saamme yläkerran vessan käyttökuntoon, elämä hymyilee.

Meillä on myös uudet, hienot pihavalot, joten nyt kelpaa lasten leikkiä etelänpuoleisella pihalla syyspimeällä. Leikkimökkiin vedetään sähköt varmaankin ensi viikolla, kunhan olemme kaivaneet kaapelille uran. Samalla voisi laittaa talon pohjoispuolellekin ulkovalon sivuoven päälle.
Tällaista laitettiin molemille kulmille. Yritin löytää kompromissin käytännöllisyyden ja taloon sopivan ulkonäön välillä. Pallovalaisimet kun tuhraavat puolet valaisutehostaan kohti taivasta. Mitään uuskartanohenkistä krumeluuriakaan en halunnut. Lopputulos on lierihatulla somistettu lasikupu.

Airam Arvika

Kylmälle kuistille tehtiin pistorasia,  jonka päähän saa pienen varaavan patterin kiinni. Sellaisen, jossa on pyörät alla. Voimme talvellakin säilyttää kuraisia vaatteita kuistilla.
Makkarin hella on vihdoin irti, samoin makuuhuoneen "keittiövalo". Lukulampulle tehtiin pistorasia sängyn viereen. Kuinka iloiseksi voi ihminen tullakaan!

Pihatalkoot on nyt pidetty.

Viime viikko oli kiireisin aikoihin, ja tietysti juuri alkuviikosta tilaamani 12 kuutiota multaa saapui pihaa komistamaan. Arkipäivinä en ehtinyt kuin ovesta juostessani muistaa kasan olemassaolon, mutta lauantaina oli aika kääriä hihat ja alkaa levittää kasaa. Neljä aikuista, kaksi lasta ja yksi kissa muodostivat jo ihan hyvän talkooporukan. Miehet lappoivat multaa kottikärryihin, lapset kylvivät nurmikonsiemeniä tätinsä ohjauksessa, ja itse jyräsin multamaata tasaiseksi hyvin omaperäisellä tavalla. Salaojaremontin jäljiltä meille oli jäänyt yksi vajaat 30cm halkaisijaltaan oleva kovamuovinen putkenpätkä, pituudeltaan puolitoista metriä. Alunperin ajatus oli vetää sitä perässä köyden avulla, mutta paljon hauskempaa olikin astua putken päälle ja alkaa tepastella. Oman painon avulla tuli tasaista jälkeä, ja tasapainokin kehittyi, kun steppasin putken päällä parinsadan neliön aluetta loivaan ylä- ja alamäkeen. Kokeilimme viisivuotiaan kanssa myös perheakrobatiaa, mutta se oli hieman liian haastavaa. (Puhumattakaan siitä, kun kolmevuotiaskin halusi kokeilla. Samaan aikaan isoveljen kanssa.)

Multaa meni 11 m3 ja ruohonsiemeniä reilut 7kg. Lauantaina teimme kahdessa erässä homman melkein valmiiksi, sunnuntaina vähän viimeisteltiin. Kaiken kruunaa sää: lauantaina oli ihanan kuulas poutapäivä, tänään taas on tullut pientä tihkua taivaalta koko päivän - multa kostuu, muttei karkaa puroiksi. Kissat pitävät ruohonsiementensyöjät poissa, joten uskallan toivoa, että sieltä maasta jotain vihreää nouseekin.

Sain myös soitettua sähkömiehelle. Listalla olisi kahden ulkovalon asentaminen, leikkimökin valaiseminen, yläkerran hellan poisvienti, yläkerran aulan liiketunnistimella toimiva valo (lasten yöllisiä vessareissuja varten paras ratkaisu) ja vielä yksi pistorasia kylmälle kuistille. Tällä viikolla tulevat, jos ehtivät. Sitten enää putkari paikalle yläkerran vessaa asentamaan, ja asiat alkavat olla mallillaan!

Aurinko laskee klo 19.51.

Pikkujasmike sateen jälkeen.

Kissan ilta on vasta aluillaan.

Puun lehdistä sen huomaa.

 

Linkkivinkki.

Asuinalueemme historiaa. Tuo keltainen talo on risteävän tien kulmassa, pihaankäynti kuitenkin toisen tien puolella.

Syksyn kuulas valo

...täytyy hyödyntää. Tänä päivänä otin rauhallisesti ja toivuin eilisistä tupareista, mutta onneksi sisarukseni viihdyttivät pari tuntia lapsia. Pihalla olikin ihanan kuulas ja kirkas ilma, kun kuurosadepilvet väistyivät. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Mä lähden naapurikortteliin saunaan.

Takapihan nurkan orastava varjoisten kasvien keidas.

Vielä vähän puita kannettavana. Ensi viikolla tähän istutetaan nurmikkoa.

Noin neljäsosa pölleistä pilkottuna. Vielä riittää tekemistä.

Talo tammen takaa kuvattuna.

Maailman avuliaimmat lastenleikittäjät löytyvät samasta korttelista.

Itäisen rajan puuaita on kaunis syksyllä.