Pitkää päivää paistava aurinko on onnistunut sulattamaan pihallemme pari lätäkköä. Lasten kevät on siis alkanut.
Mutta kyllä sitä lunta vielä riittää! Talon itäpuolella on lunta varmaan vielä kesäkuussakin, jossei vähitellen ala lämmetä. En ole vielä kovin masentunut tästä pitkästä kevättalvesta, koska aurinko kuitenkin paistaa joka päivä, ja se pitää mielen virkeänä. Olisi kyllä mukavaa, ettei enää pitkään tarvitsisi raahailla hirveää kasaa taimiastioita kuistilta yöksi lämpimään ja aamulla taas takaisin kuistille. Talomme halkaisee kohta multavana, kun kiikutan taimiruukkuja samaa reittiä eestaas. Mitäpä viherpeukalo ei tekisi taimiensa eteen!
Remonttirintamalla on hiljaista. Odottelen uutta Perinnemestarin rintamamiestalokirjaa, jospa siitä saisi inspiraatiota. Kesällä luvassa on lähinnä pientä pintaremonttia. Kaikki loput isommat jutut ovat sen verran isoja, että niitä pitää miettiä huolella. Olisi myös hirveän kivaa joskus saada sellainen palkka, josta ei heti menisi leijonanosaa putki- tai sähkömiehelle...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti