12. toukokuuta 2013

Näin se menee.

Vuosi sitten oli ihan hirveä kiire. Muuttoon oli enää pari viikkoa, ja talo oli vielä ihan vaiheessa. Osaa olennaisista jutuista ei oltu edes aloitettu. Olin töissä, tulin töiden jälkeen talolle, ja saatuani lapset nukkumaan jatkoin töitä kotona. Melko kaoottista, vaikkakin pohjavire oli positiivinen - oli ihanaa tietää, että pian päästäisiin omaan taloon ja pihaan!

Nyt omat kiireeni ovat vähän helpottaneet. Olen ihan äskettäin jättänyt graduni tarkistukseen, ja työtkin ovat viime viikkoina olleet sellaisia lyhyitä keikkoja, joista ei juurikaan tule kotitöitä. Lapset viihtyvät jo aika ajoin omien leikkiensä parissa, joten tässä alkaa löytyä jo ihan oikeaa vapaa-aikaa!

Tuo piha kyllä söisi kaiken sen vapaa-ajan. Joskus en meinaa saada illalla unta, ja päädyn miettimään, mitä pihassa pitäisi seuraavaksi tehdä. Aamulla se mahtava toimintasuunnitelma on tiessään, mutta piha on yhtä vaiheessa kuin aiemminkin. Onneksi aikaa on. Tästä asiasta voin puhua yksikössä - olen saanut vaikka mitä jo aikaan pihassa. Yleisilme on edelleen melko siivoton, mutta kunhan saamme roskalavalle kaikki remonttijätteet ja ajamme nurmikon ensimmäisen kerran, fiilis on varmasti parempi.

Paljon olen kuitenkin jo tehnyt.

1.8.2012. Puusavotta kesken. 

12.5.2013. Haravointia vaille valmista.

12.9.2012.  Piha täynnä monttuja ja kumpareita.

12.5.2013. Uusi nurmikko istutettu, kumpareetkin vähän pienempiä.

Ei kommentteja: