3. lokakuuta 2012

Nurmikko itää.

On se sievää, kun multa alkaa vihertää! Teeskentelen olevani tietämätön siitä, että siemenseoksessa oli 10 % raiheinää, jonka tarkoituskin on rauhoitella malttamatonta nurmikonkylväjää puskemalla vihreää pintaan mahdollisimman nopeasti, ja iloitsen onnistumisesta.

Tänään istuttelin viimeisiä kukkasipuleita pihalle. Vielä olisi parikymmentä narsissia ja saman verran tulppaaneita, jos vaan keksisin, minne perustaa uusi penkki. Tällä pihalla oli hyvin vähän kukkapenkkejä muuttaessamme, ilmeisesti edellinen omistaja ei ollut ikänsä vuoksi enää jokuseen vuoteen halunnut kitkeä ja lannoittaa.

Täytyy toivoa, että viikonloppuna saisimme nauttia siitä silloin tällöin taivasta koristavasta valoilmiöstä, joka keventää askeleen, piristää mielen ja saa vaahteranlehdet loistamaan entistä kauniimpina. Muistelen, että sille oli joku nimikin, en vaan enää saa päähäni kolmen viikon sateen jälkeen, mikä se oli...


Ei kommentteja: