28. heinäkuuta 2012

Odotellaan, odotellaan...

Pihalla seisoo sama määrä maakasoja kuin aiemminkin. Sokkelin vierestä maa on edelleen auki. Nurmikonsiemenet odottavat kaupassa. Omenapuun taimet myös.

Tätä se on, kun on talkooavun varassa. Talkootyöläinen ei välttämättä ehdikään paikalle, eikä kolmen viikon mittaisista ohareista kehtaa valittaa, jos homman saa ilmaiseksi teetettyä. Mutta ensi viikolla taidan soitella maksullisille miehille, ihan vaan varmuuden vuoksi. Ehkä hinta-arviot maa-aineksen poisviemisestä saavat minut taas kiltisti odottelemaan ilmaista urakantekijää.

Maalasin kuitenkin eteisen viimeisen sinapinkeltaisen seinän valkoiseksi. Patteri jäi muistuttamaan värikkäästä historiasta. Ja tänään saalistin talolle yhden naulakon lisää. Ja kaksi patjan sisäänsä kätkevää rahia. Tervetuloa yövieraat! Päivän paras huonekalusaalis oli kuitenkin ystävän lahjoittama 70-luvun ruskea lipasto, tai oikeastaan kolme irrallista lipastomoduulia, joista sain sekä lastenhuoneen nukkekodin alusen että kirjastohoneen tärkeiden tavaroiden lipaston.

Lopetan tänään nousujohteisesti: punaviinimarjat alkavat olla kypsiä, ja niitä riittää! Pihalla kasvaa myös luonnonvaraisia ahomansikoita ja sillihaperoita. Myöhemmin saatamme löytää myös jokusen vadelman, mustikan ja puolukan pihan eri kulmilta. Nythän niitä onkin aikaa napsia...